Asiakaskokemus


Esittelyssä Sievitalo:

Elementtitehdas on talotuotannon tukijalka


Sievissä valmistetut seinäelementit matkaavat rakennustyömaille ympäri Suomea.
Uusi tehdas palvelee sekä Sievi Groupin omaa talotuotantoa että ulkopuolisia rakennusliikkeitä.

Sievitalo 150dpi

Uusi tehdas toimistotiloineen sijaitsee Sievin teollisuusalueen laidalla.

Sievistä Toholammille johtavan tien varressa kohoaa teollisuuspitäjän uusin maamerkki. Viime vuoden lopulla valmistunut Sievitalon eli nykyisen Sievi Group Oy:n tehdas tuottaa puurakenteisia seinäelementtejä muun muassa omakotitaloihin, rivitaloihin, hoivakoteihin, päiväkoteihin ja kouluihin. Uusi tehdas on merkinnyt muutosta myös yhtiön toimintatapoihin, sillä aiemmin taloja on tehty kappaletavarasta ja elementit on ostettu muilta valmistajilta.

- Oman elementtitehtaan avulla voimme turvata tuotteillemme toimitusvarmuuden sekä markkinalähtöisen, kilpailukykyisen hinnoittelun, tekninen johtaja Petri Silver sanoo.

Sievi Group Oy:n toimialue kattaa koko Suomen. Silverin mukaan Sievi on kuitenkin monin tavoin sopiva sijaintipaikka tehtaalle.

- Sievin etuja on työvoiman saatavuus, ja sitä palvelee myös alueella tarjottava rakennusalan ammattikoulutus. Logistisesti tämä on myös hyvä paikka toimia. Ratkaisevaa on ollut kunnan myönteinen suhtautuminen yrityksiin.


Osana laajaa konsernia

Sievitalo5 150dpi
Yhtiössä on toteutettu myös organisaatiouudistus, jonka myötä Sievitalo Oy muuttui huhtikuun alussa Sievi Group Oy:ksi. Emoyhtiön alla toimii omilla liiketoiminta-alueillaan kuusi tytäryhtiötä: Sievi Element Oy, Sievitalo Oy, Sievi Asunnot Oy, Sievi Rakennus Oy, Sievi Hyvinvointitilat Oy ja Sievitek Oy.

Kokkolassa pääkonttoriaan pitävä konserni työllistää yhteensä 120 henkilöä. Sievi Element Oy:n tehtaalla työskentelee 15 henkilöä tuotannossa sekä yhteensä 15 eri tytäryhtiöiden palveluksessa olevaa henkilöä hallinnossa ja suunnittelussa. Konsernin 70 miljoonan euron liikevaihdosta elementtituotannon osuus on noin 10–12 miljoonaa euroa. Sievissä valmistetuista elementeistä merkittävä osa käytetään konsernin omaan tuotantoon, eli omakotitalojen, asunto-osakeyhtiöiden ja hoivatilojen rakentamiseen. Osa myydään konsernin ulkopuolisille rakennusliikkeille, mikä tarjoaa myös merkittävän kasvumahdollisuuden.

- Elementeille riittää kysyntää, vaikka rakennusalalla muutoin on nyt hiljaisemmat näkymät, tehtaanjohtaja Markus Göös toteaa.


Kaukolämpö oli luonteva valinta

Sievitalo11 150dpi

 

Korpela huolehtii sekä sähkön että lämmön toimittamisesta tehtaalle. Noin 3 000 neliömetrin tehdashalli ja 700 neliömetrin toimistotila lämpiävät kaukolämmöllä.

- Käyttäjän kannalta kaukolämpö on huoleton vaihtoehto, kun lämmön toimittamisesta vastaa lämpöyhtiö, Silver toteaa.

 

 

 



Kallio- ja kaukolämpö ovat täydellinen pari

- Hybridiratkaisu lämmittää talvella ja viilentää kesällä

Lampo Asiakaskokemus 98dpi rgb 500x260px2

Sievin kuntaan rakennetaan parasta aikaa uutta, 30-paikkaista palveluasuntolaa Pajulan palvelukeskukseen Jussinmäelle. -Kun Pajula valmistuu ensi syksynä, meillä on Sievissä kaiken kaikkiaan 62 palveluasumisen paikkaa, Sievin kunnan tekninen johtaja Paavo Hankonen kertoo.

Se, mikä tekee Pajulan rakentamisesta erikoisen, on sen energiaratkaisu.  Pajulaan asennetaan sekä kallio- että kaukolämpö. -Olemme asentaneet kalliolämmön useisiin kunnan kiinteistöihin jo aiemmin, kuten kyläkouluille ja paloasemalle. Se on osoittautunut energiatehokkaaksi ratkaisuksi siellä, missä kaukolämpöä ei ole saatavilla. Aiempien positiivisten kokemusten pohjalta halusimme asentaa myös Pajulaan kalliolämmön, Hankonen sanoo.

Kaukolämpö sen sijaan oli Sievin kunnan toinen, yhtä automaattinen valinta. -Olemme tehneet Korpelan Voiman kanssa yhteistyötä kaukolämmössä liki 30 vuotta ja kaikki on sujunut välillämme hyvin. Kaukolämpö on huoltovarmaa, ja kun Pajulan palvelukoti liitetään lähellä olevaan lämpölinjaan, se nostaa olemassa olevan verkoston lämmönjakelun tehokkuutta, ja kustannustehokkuutta. Tämä on sekä kunnalle että energiayhtiölle niin sanottu win-win-tilanne, Hankonen kiittelee.

Kalliolämpö Kaukolämmön apumiehenä

Pajulan uuteen palveluasuntolaan rakennetaan 30 huoneistoa, joista kukin on 25 neliön kokoinen. -Jokaisessa huoneistossa on kuusi neliötä varattuna saniteettitiloille, joten asuinpinta-alaksi jää 19 neliötä. Rakennus jakautuu kolmeen kymmenen huoneiston soluun, joissa on yhteiset oleskelutilat, Hankonen kertoo. Pajulan tontille on porattu kahdeksan porakaivoa, joista saatava energia kattaa noin 60 prosenttia rakennuksen 90 kilowatin lattialämmitystehosta. Koko kiinteistön lämmitysenergian tarve tulee olemaan 229 kilowattia. -Kalliolämpö toimii kaukolämmön tukena. Siitä tuleva energia ohjataan talvella lattialämmitykseen, käyttöveden esilämmitykseen ja kesällä viilennykseen, Hankonen sanoo.

Kahden rinnakkaisen energiajärjestelmän rakentamisen alkuinvestoinnit ovat tavanomaista suuremmat, mutta pitkässä juoksussa kannattavat.  -Se, että voimme poimia käyttöömme kummankin energiamuodon parhaat ominaisuudet, tuo kunnalle säästöjä ja rakennuksen käyttäjille mukavuutta, järjestelmän suunnittelija, LVI-Insinööri Jorma Niemonen sanoo. -Etenkin jäähdytyksessä hybridijärjestelmän hyödyt näkyvät hyvin nopeasti. Ratkaisua puolsi myös se, että kallio on Pajulassa varsin lähellä maanpintaa, hän jatkaa.  Järjestelmän rakentamisesta vastaa Putcon Pohjanmaa Oy.

Energiaratkaisut monipuolistuvat kehityksen myötä

Vaikka Pajulan energiaratkaisut ovat näillä seuduilla vielä harvemmin toteutettuja, Etelä-Suomessa vastaavia ratkaisuja on testattu jo jonkin aikaa. -Muissa kokeiluissa energiamuotojen käyttösuhde on ollut pääsääntöisesti päinvastainen kuin Pajulassa, eli kaukolämpö on otettu tukemaan kalliolämpöä. Useat kokeilut ovat kuitenkin tyssänneet siihen, että jossain vaiheessa jommankumman energiamuodon putket ovat jäätyneet käytön puutteessa, Korpelan Voiman voimalaitospäällikkö Sami Leppälä kertoo. -Pajulassa vastaavaa ongelmaa ei tule, sillä kumpaakin energiamuotoa käytetään jatkuvasti rinnakkain, hän jatkaa.

Leppälä painottaakin sitä, ettei hybridiratkaisu sovellu kaikkiin rakennuksiin. Kahden energiamuodon liitto sopii pääsääntöisesti vain riittävän suuriin yksiköihin. -Toki järjestelmät kehittyvät koko ajan huimaa vauhtia, eivätkä mitkään energiamuodot enää sulje toisiaan automaattisesti pois. Uudet energiaratkaisut ja huippuunsa viety kiinteistönohjaus ovat tätä päivää, Leppälä toteaa.

Kaukolämpöverkon kasvu ei ole Korpelan Voimalle ongelma, vaan Sievin lämpölaitoksella riittää kapasiteettia paljon nykyistäkin isompaan käyttöön. -Pääpolttoaineemme on jyrsinturve ja erilaiset puujakeet. Meillä on oma turpeen tuotantoalue, jonka avulla voimme olla huolettomia turpeen saatavuudesta ja pitää hintamme vakaana, Leppälä kertoo.

Yhteistyö jatkuu

Pajulan lisäksi Sievin kunnalla on monta muutakin rakennusprojektia työn alla. Uusi paloasema valmistuu Kokkolantien varteen kesäkuussa, ja Sievitalojen uuden taloelementtitehtaan rakentaminen käynnistyy tänä keväänä. -Kaukolämmön verkkoa laajennetaan Hannunkankaan teollisuusalueella, minkä myötä Korpelan Voiman kaikki palvelut ovat saatavilla koko teollisuusalueella, Leppälä kertoo.

Leppälä kiittääkin Sievin kuntaa siitä työtä, mitä se on tehnyt kaukolämmön kilpailukyvyn edistämiseksi. -Nyt se realisoituu uusina asiakkuuksina ja energian kilpailukykyisenä hintana, sillä vain volyymi mahdollistaa kilpailukyvyn ylläpidon, Leppälä sanoo.

Sieviin on suunnitteilla myös uusi liikekeskus, eikä sen energiamuotoa ole vielä lyöty lukkoon. Sama tilanne on uuden päiväkodin kanssa. -Sen suunnittelu on vielä siinä vaiheessa, että pohdimme parasta aikaa sen sijoitusta ja toteuttamismallia, Hankonen kertoo.

 Lampo Asiakaskokemus hybridilammitys 98dpi rgb

Pajulan laajennuksen pääurakoitsijana toimii Sakela Rakennus Oy. Vastaava työnjohtaja Juhani Koskela (vas.), LVI-insinööri Jorma Niemonen, Sievin kunnan tekninen johtaja Paavo Hankonen ja Korpelan Voima voimalaitospäällikkö Sami Leppälä kävivät katsomassa työmaata maalikuun alussa ja suunnittelivat muun muassa kaukolämmön ja sähköverkon vetämistä ja kaivuutöitä.