Aukioloajat    |     Yhteystiedot    |     Sivukartta
KORPELAN VOIMA
kuntayhtymäkonserni
PL 13 (Junkalantie 15)
69101 KANNUS
Puh. (06) 874 7311
asiakaspalvelu@korpelanvoima.fi
vikapäivystys 24 h (06) 873 222
kayttokeskus@korpelanvoima.fi
Kartta (StreetView)

 

 

 

 

 

Verkkoehdot, ohjeet ja lomakkeet

 

Tältä sivulta löydät mm:
  • verkkopalveluehdot, liittymisehdot ja sopimuksen peruutuslomakkeen
  • urakointiohjeet
  • muita ohjeita
  • kysymyksiä ja vastauksia
 
Alla olevien linkkitiedostojen lukemiseen tarvitset Adobe Reader -ohjelmiston, jonka voi ladata ilmaiseksi täältä.
 

Verkkopalveluehdot, liittymisehdot ja sopimuksen peruutuslomake
 
 
Noudatamme Energiateollisuus Ry:n suosittelemia ehtoja, jotka ovat valtakunnallisesti käytössä.
 
 
Sähkönkäyttöpaikkojen liittymisen ehdot:
 Verkkopalveluehdot:
Sopimuksen peruutuslomake:

 
Energiaviraston julkaisemat tunnuslukutiedot:
 
 
 

 
Urakointiohjeet
 
YLEISTÄ
 
Mikäli jakeluverkkoon liitetään uusia sähkölaitteita tai vanhaa verkkoon liitettyä asennusta muutetaan, tulee urakoitsijan täyttää alla oleva yleistietolomake ennen verkkoyhtiön työn tilaamista. Täytetty lomake palautetaan työn tilauksen yhteydessä. Liittymän mittarointi tehdään aikaisintaan 5 arkipäivän kuluessa työn tilaamisesta.
 

 


Muita ohjeita
 

YLIJÄNNITESUOJAUS

Salaman aiheuttama ylijännite siirtyy sähkölaitteisiin tavallisimmin sähkö- tai televerkon välityksellä, vaikka varsinainen ukkospurkaus on tapahtunut kilometrien päässä. Yleensä ukonilmalla vaurioituvat elektroniikkaa sisältävät laitteet kuten tietokoneet, televisiot ja muu kodin viihde-elektroniikka. Ylijännitteitä voi syntyä myös jakeluverkon vikatilanteissa.

Toimiva ylijännitesuojaus edellyttää sekä kiinteän verkon suojaamista sähkökeskukseen asennettavalla ylijännitesuojalla ja mahdollisesti myös laitesuojien käyttöä. Sähkökeskuksiin tehtävät asennukset edellyttävät aina sähköalan ammattilaista. 

Ylijännitteiden aiheuttamilta vaurioilta voidaan suojautua tehokkaimmin, jos sähkö- ja puhelinverkkoon asennetaan riittävästi ylijännitesuojia. Nämä ylijännitesuojat ohjaavat rakennukseen tulevat ylijännitteet maahan siten, että ne eivät ehdi aiheuttaa laitevahinkoja.

Tietokoneet ovat tavallisesti modeemin tai muun laitteen välityksellä yhteydessä puhelinverkkoon. Tällöin on välttämätöntä suojata tietokoneet myös puhelinverkon kautta saapuvilta jännitepiikeiltä. Myös antenniverkkoon on mahdollista asentaa ylijännitesuojia tv-vastaanottimien suojaksi.

Kunnolliseen suojaukseen tarvitaan yleensä useampia kuin yksi suojalaite, mutta sijoitus tulee maksettua vahinkotapauksessa moninkertaisesti takaisin. Ylijännitesuojauksen toteuttaminen maksaa tavallisesti muutamasta sadasta eurosta reiluun tuhanteen euroon.

 Laitteiden määrän kasvaessa ei pistotulppien irrottaminen ennen ukonilmaa ja takaisin laittaminen ukonilman päätyttyä välttämättä onnistu eikä laitteita aina ehditä irrottaa ennen kuin ukkonen iskee ja vaurioita syntyy. Ylijännite voi myös tulla verkkoa pitkin kaukaakin, vaikka ukonilmasta ei olisi vielä tietoakaan.

Kiinteistöjen maadoitusta koskevat määräykset muuttuivat vuoden 2008 alussa. Huhtikuun 2008 jälkeen rakennetut asuinrakennukset tulee varustaa rakennuksen perustuksiin tai perustusten alle sijoitettavalla kuparisella perustusmaadoituselektrodilla.

Uuden omakotitalon rakentajan kannattaa jo etukäteen ottaa huomioon sähkö- ja elektroniikkalaitteiden suojaustarve. Suojauksen toteutus on uudisrakennuskohteessa aina helpompaa ja halvempaa kuin suojauksen lisääminen jälkeenpäin. Luotettavan maadoituksen rakentamiseksi kannattaa ottaa yhteyttä sähköurakoitsijaan jo perustusten suunnitteluvaiheessa

 

VARAVOIMA

 

Sähkökatko on varsinkin maatilalla hankala tilanne. Lyhytkin sähkökatkos vaikeuttaa tuotantotilan toimintaa ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa suuria vahinkoja ruokinnan ja ilmanvaihdon keskeytyessä ja lypsyn pitkittyessä. Nopeimmillaan automaattinen varavoimalaitos kytkeytyy päälle noin kymmenessä sekunnissa eikä traktorigeneraattorinkaan käynnistämiseen mene varttituntia pidempään.

 

Perinteinen, mutta onneksi yhä harvinaisempi syy varavoiman tarpeeseen on sähkökatko. Viime vuosina ne ovat vähentyneet merkittävästi, mutta edelleen raju myrsky tai vaikkapa epäonnistunut kaivinkoneurakka voi huonolla tuurilla aiheuttaa pitkänkin sähkökatkoksen.

 

Vakava tehopula

Vakava tehopula on tilanne, jossa kantaverkkoyhtiö Fingrid pyytää valtakunnan kaikkia sähkön siirrosta huolehtivia yhtiöitä rajoittamaan alueensa sähkönkulutusta. Tällainen tilanne voi syntyä lähinnä pitkään jatkuvien, kireiden talvipakkasten aikana, jolloin kulutus on huipussaan.

 

Jos Suomeen tulisi useammaksi päiväksi 30 asteen pakkanen, sähköä tarvitaan Fingridin arvion mukaan noin 15 200 megawattia. Oma tuotantokapasiteettimme on häiriöttä toimiessaan 13 200 MW, eli noin 2000 MW on ostettava tuontisähkönä Venäjältä, Virosta, Ruotsista tai Norjasta. Verkon siirtokyky mahdollistaa 3500 MW:n tuonnin, jos sähköä on saatavilla.

Tällaista tilanne ei ole vielä koskaan tullut vastaan, mutta vaara sen toteutumiseen kovilla pakkasilla on ilmeinen.

 

Talvella 2006 Venäjä leikkasi sähköntuontia maahamme vain puolen tunnin varoitusajalla Pietarin tehotarpeen takia. Kun kulutus ja elintaso Venäjällä nousee, ei ole mitään takeita siitä, että meille riittää myytävää sähköä kireillä pakkasilla. Silloin Fingrid  saattaa joutua antamaan pahimmassa tapauksessa sähköyhtiöille määräyksen rajoittaa alueensa sähkönkulutusta tilapäisesti.

 

Millainen varavoimalaite sitten kannattaa hankkia?

Uusiin rakennuksiin kannattaa varavoimalaitos hankkia jo rakentamisen yhteydessä ja vanhoihin rakennuksiin kannattaa tehdä tarvittavat sähköliitäntätyöt valmiiksi, vaikkei traktorigeneraattoria heti hankkisikaan.

 

Hankittavan aggregaatin koko määritellään sähkökatkon aikana käytettävien sähkölaitteiden mukaan. Alla linkistä aukeava taulukko esittää karkeasti, mihin valitun aggregaatin tehot suunnilleen riittävät. Aggregaatin tehoa määriteltäessä kannattaa jättää myös vähän pelivaraa.

 

Varavoiman käyttöönotto
 
Varavoimalaitteistolla ei saa missään olosuhteissa pystyä syöttämään Verkko Korpela Oy:n jakeluverkkoa.
Varavoimalaitteiston kytkennät kiinteistön sähköverkkoon saa tehdä vain sähköalan ammattihenkilö, jolla on riittävä pätevyys sähkötöihin 400V sähköverkossa.
 
Varavoiman valintakytkin
 
Traktorikäyttöisen varavoimakoneen sähkönsyöttö jakeluverkkoon tulee olla estetty
erotuskytkinvaatimukset täyttävällä mekaanisella vaihtokytkimellä, joka kytkee
kuormitukset joko jakeluverkon tai varavoimageneraattorin syöttämäksi. Kytkimessä suositellaan olevan [Verkko-0-Generaattori] asennot.
 
Vaihtokytkimen asennuksen saa tehdä vain sähköalan ammattihenkilö, jolla on riittävä pätevyys sähkötöihin 400V sähköverkossa.
 
Varavoimakoneen käyttöönotosta on aina tehtävä ilmoitus Verkko Korpela Oy:lle.

 

 

 


 

SÄHKÖLÄMMITYSTAVAT

Omakotitalon lämmitystavaksi sopii sähkölämmitys eri muodoissaan erinomaisesti. Varaava lattialämmitys sekä maalämpö ja ilmalämmitys ovat olleet rakentajien suosiossa. Myös perinteisellä patterilämmityksellä on vankkumaton kannattajakuntansa erityisesti uusien öljytäytteisten pattereiden ansiosta. Niiden pintalämpötilat ovat alhaiset eikä pöly enää pala pattereiden pinnalla. Sähkölämmitystalon sähköliittymä on saman hintainen kuin tavallinen liittymä.

Tavallisessa 120 m2 omakotitalossa nelihenkinen perhe kuluttaa sähköä noin 20 000 kWh, josta lämmityksen ja vesivaraajan osuus on suunnilleen 15 000 kWh. Käyttökustannuksiltaan sähkölämmitys on siten kilpailukykyinen.

 

Haaveet toteutuvat...

LATTIALÄMPÖ

Lattialämmityksen pääasiallinen tehtävä on lämpöviihtyvyyden lisääminen lattian lämpötilaa nostamalla. Betonirakenteisissa lattioissa energian käyttö saadaan lattialämmityksen avulla optimoitua. Päivä- ja yöenergian hinnoissa on eroa. Varustamalla suurin osa talon lattioista lattialämmityksellä, voidaan yöenergian osuutta lisätä. Varaavalla lattialämmityksellä saadaan helposti jopa 80% yösähköosuus vuosikulutuksesta.

Varaavassa lattialämmityksessä lämmityskaapelit ovat päällä ainoastaan yöllä. Tällöin lattian lämpötila pyrkii laskemaan iltaan mennessä. Tasaisen sisälämpötilan saavuttamiseksi kylmimpinäkin päivinä, voidaan täydentävänä lämmitysmuotona käyttää esimerkiksi pattereita tai kattolämmitystä.

MITOITUS

Betonilattioissa käytetään lämmityskaapeleita, joiden lämmitysteho on noin 18W/m. Lattian lämpötila tulee suhteuttaa huoneen lämpöhäviöihin, mutta tavallisesti pintalämpötila voidaan nostaa noin 28 °C lämpötilaan, mikä vastaa noin 70 W/m2 lämpötehoa. Varaavassa tai osittain varaavassa lattialämmityksessä lattian lämpötehona käytetään noin 150 W/m2 .Tällöin lämmitys on päällä vain yöaikana.

Pesutiloihin asennetaan yleensä noin 100 W/m2 lämpötehoa, sillä lattian pintalämpötila voi pesutiloissa olla korkeampi kuin muissa tiloissa, jotta lattia kuivuu nopeasti.

ASENNUS

Betonilaatan paksuus maanvaraisessa lattiassa tulisi olla noin 10 cm. Pintabetonin paksuus lämmityskaapelien päällä noin 5 cm. Eristyspaksuus maanvaraisessa lattiassa noin 10 cm.

Kaapelien asennusvälin tulisi olla 10 - 20 cm, jotta lattiassa ei tuntuisi lämpimiä ja viileitä vyöhykkeitä. Kaapelit voidaan ennen valua kiinnittää betoniraudoitukseen.

Lämmityskaapeleita asennettaessa tulee huolehtia siitä, että kaapeli ei painu eristykseen eikä eriste muutenkaan ympäröi kaapelia. Betonimassassa ei saa olla teräviä kiviä ja betonin on ympäröitävä kaapeli tiiviisti.

Betonin tulee kuivua noin 30 päivää ennen kuin lämmitys voidaan kytkeä päälle. Kaapeleille tulee suorittaa eristysvastusmittaus ennen ja jälkeen betonivalun.

PINTAMATERIAALIT

Lattialämmitys sopii käytettäväksi lähes kaikentyyppisten lattiapinnoitteiden kanssa valmistajan ohjeita noudattaen.

MUUT KÄYTTÖKOHTEET

Lattialämmitystä voi käyttää kaapelivalmistajan ohjeita noudattaen mm. puulattioissa, kipsilevylattioissa ja parkettilattioissa.

Kaapelilämmitys sopii sisätilalämmityksen lisäksi myös ulkoalueiden, kuten sisääntuloluiskien, portaiden, räystäskourujen ja putkien lämmitykseen.

 

SÄHKÖPATTERIT

 

 

 

 

 

 

 

 

Patterilämmitys on ylivoimaisesti yleisin sähkölämmitysmuoto Suomessa.

Sähköpatterit ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosien aikana ja nykyisin patterilämmitys kilpailee mukavuudessa ja lämpötilan tasaisuudessa tasaväkisesti kaikkien muiden lämmitysmuotojen kanssa.

Sähköpatterit sopivat käytettäväksi lähes kaikissa tiloissa. Hankintakustannuksiltaan patterilämmitys on erittäin edullinen.

KATTOLÄMMITYS

 

 

 

 

 

 

 

 

Kattolämmitys sopii käytettäväksi lähes kaikissa tiloissa ja se sopii erinomaisesti myös lattialämmityksen täydentämiseen vuoden kylmimpinä päivinä.

Kattolämmityskelmut asennetaan katon pintamateriaalin alle talon rakennusvaiheessa tai peruskorjauksen yhteydessä.

VESIKIERTOINEN LÄMMITYS

Vesikiertoinen lämmitys voidaan toteuttaa joko patterilämmityksenä tai lattialämmityksenä.

Vesikiertoisessa lattialämmityksessä putkisto asennetaan lattiavaluun samalla tavalla kuin kaapelit sähkölämmityksessä. Vesivaraajan sopivin koko tavallisessa 120 - 140 m2 omakotitalossa on 1,5 m3.

Lämmitysominaisuuksiltaan vesikiertoinen lämmitys on sähkölämmitystä vastaava.

VESIVARAAJA

Kaikissa muissa sähkölämmitystavoissa paitsi osittain varaavassa vesikiertoisessa sähkölämmityksessä tarvitaan käyttövesivaraaja.

Tavallisen neli- tai viisihenkisen perheen käyttövesivaraajana on 300 l varaaja sopivin. Parhaan varaustehon antaa pystymallinen käyttövesivaraaja, joka kannattaa sijoittaa mahdollisimman lähelle pääasiallista käyttöpistettä.

LÄMPÖPUMPUT

Erilaiset ilma- ja maalämpöä hyödyntävät lämpöpumput on yleistyneet 2000-luvulla. Lämpöpumppu kerää lämpöä yleensä vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään lattia- tai patteriverkostoon. Tyypillisen omakotitalon lämpöpumpun sähköteho on noin 6 - 10 kW. Lämpöpumpun alkuinvestointi on suoraa sähkölämmitystä suurempi mutta lämmityskustannukset on edullisemmat.


 Kysymyksiä ja vastauksia
 

 

Kuinka säästän loistehomaksuissa?
 
Loistehomaksun perusteena on kuukausittainen loistehohuippu, josta on vähennetty 20 % saman kuukauden pätötehohuipun määrästä. Loistehoa syntyy vaihtovirtaverkossa, jossa on induktiivista kuormaa, esim. sähkömoottoreita, muuntajia, loistevalaisimia ym.
 
Loisteho ja sitä vastaava loisvirta ovat haittana asiakkaan sähköverkossa kuormittaen sulakkeita ja sähkökaapeleita. Loistehoa voidaan poistaa sähköverkosta kompensointikondensaattoreilla.

Rakennuspalvelumme antaa tarvittaessa lisätietoja loistehon kompensoinnista.
 
Häiritseekö etäluettava mittari muita sähkölaitteita?
 
Korpelan etäluettava mittari ei käytä sähköverkkoa tiedonsiirtoon. Mittari ei siis häiritse muita sähkölaitteita. Mittarien tiedonsiirto perustuu radiotekniikkaan.
 
Mitä mittareiden etäluenta tarkoittaa?
 
Mittareiden etäluenta tarkoittaa energiankulutuksen mittaamista ja tietojen siirtämistä asiakkaalta energiayhtiölle automaattisesti tietoliikkenneverkkoa pitkin. Etäluentaan siirtyminen edellyttää vanhojen sähkömittareiden korvaamista älykkäillä, tiedonsiirtoyksiköllä varustetuilla mittareilla ja tietoliikenneyhteyksien luomista. Kun muutostyöt on tehty, asiakkaiden ei tarvitse enää toimittaa kulutuslukemia energiayhtiölle ja esimerkiksi mittarilukemakorttien postitus jää historiaan.
 
Älykkäiden mittareiden ansiosta sähkön kulutuksesta ja laadusta saadaan entiseen verrattuna moninkertainen määrä tietoa. Etäluettavat mittarit kommunikoivat niitä ohjaavan etäluentajärjestelmän kanssa. Näin verkkoyhtiö saa nopeasti tietoa esimerkiksi viallisesta mittalaitteesta tai sähköverkon häiriöistä.
 
Voinko seurata kulutustani mittarista?
 
Kyllä. Mittari on pääkeskuksen sisällä ja näet siitä mm. hetkellisen sähkönkulutuksesi. Taloyhtiöiden mittarit ovat yleensä sähkötiloissa, jonne asukkaat eivät välttämättä pääse.
© KORPELAN VOIMA Oy